Franziskaner Weissbier

kuva Lasse Ylisaari

Oluenmaistelija Hannu ja Lars Lagerbärs ovat molemmat lopettaneet työt tältä päivältä ja päättävät suunnata keskustan baariin hörppäämään yhdet oluet. Baarissa ei ole vielä juurikaan väkeä, onhan vasta lauantain alkuilta.

– No, mitäs otetaan Hannu.

– Jaaha, vähän niukka valikoima täällä Lars.

– Otettaisko tota Franziskaneria.

– Vaaleaa vai tummaa?

– Vois kokeilla vaalea, on tullut juotua enemmän tummia viime aikoina.

– No, otetaan.

Baarimikko kaivaa kaksi Franziskaner Weissbieriä baarin jääkaapista, kumoaa ne korkeisiin, tyylikkäisiin tuoppeihin ja ojentaa ne tiskille. Lars ojentaa miehelle parinkympin setelin, Hannu ja Lars ottavat oluet ja suuntaavaat pöydän ääreen istumaan.

– Onpa hieno, valkoinen, kuohkea ja aaltoileva vaahto, toteaa Hannu.

– Muodokas vaahto. Sameanväristä tämä olut, tosi sameaa. Onkohan tämä jotain pintahiivaolutta, vähän kuin simaa.

– Tuopin alaosassa on vaaleamman väristä olutta. Aika jännä juttu.

– Se johtuu siitä, että tuoppi on alhaalta kapeampi, valo pääsee läpi.

– Joo, totta. Hyvä havainto Lars.

– Härskin hajusta tää on muuten. Johtuu hiivaisuudesta, toteaa Lagerbärs.

– Ärjy haju on, mutta mielenkiintoisella tavalla erilainen kuin tavallisesti.

– Maistuuko tässä sun mielestä hiiva? kysäisee Hannu.

– Joo, kyllä se maistuu. Se on se valmistustapa, mikä tuo sen hiivan maun tähän olueen. Oluen sameuskin johtuu siitä hiivasta.

– Tää on kyllä tosi kaunis kokonaisuus: tämä tuoppi, oluen väri ja Fransiskaanin logo.

– Joo.

– Mä kyllä tykkään tästä hieman erilaisesta mausta, vaikka se hiiva tulee sieltä aika selvästi läpi, makustelee Hannu.

– Jälkimaku puskee voimakkaasti läpi. Ei ehdi oikein maistella, kun jälkimaku tulee jo. Melko kevyt olut ylipäätänsä, paitsi raskas hiiva lopussa.

– Tähän hiivan makuun pitää ehkä vain tottua.

– Mua hiivaisuus häiritsee. En kyllä tilais baarissa.

– Onkohan tääkin luostariolut, kun tässä on tämä munkki tässä logossa.

– Varmasti Euroopan vanhimpia luostarioluita.

– Todennäköisesti.

– Tässä maussa on jonkin verran makeutta. Mitä mieltä sä olet, Lars?

– Tämä on simamainen. Makeus tuo keveyttä tähän olueen.

– Franziskaner sopii hyvin tällaiseen nautiskeluun.

– Kyllä, kerran kymmenessä vuodessa.

Kymmenkunta minuuttia myöhemmin tuopit ovat tyhjentyneet ja seisovat kaksin baarin pöydällä tuijottamassa syksyistä, sateista iltaa. Hannu ja Lars Lagerbärs ovat häipyneet baarista, ulos sateeseen ja ovat nyt matkalla koteihinsa, Lars toiselle puolelle kaupunkia ja Hannu toiselle puolelle.